Event Information:

  • ke
    18
    touko
    2016
    su
    29
    touko
    2016

    Franz Raschbacher ja Lydia Wissa: FIT IN THE GRID

    Kahden syntyjään Itävaltalaisen taiteilijan yhteisnäyttely 18.-29.5.2016

    MIKÄ ON NORMI?
    Termiä "GRID" (normi) on käytetty useissa yhteyksissä, kuten arkkitehtuurissa tieteessä, teknologiassa, mediassa, musiikissa jne. Me käytämme termiä synonyyminä järjestelmälle, järjestykselle, sarjalle, normeille ja standardeille. Ruudukkoa välineenä sosiaaliseen suuntautumiseen ja liikkumatilana, joka on hyvin määritelty sekä täysin hyväksytty, niin kuin shakkilaudan neliöt. Se toimii luokittelu- tai järjestelykaavakkeena. Se antaa suunnan ja auttaa järjestämään tekniset, toiminnalliset ja sosiaaliset prosessit ja toimii sosiaalisen kanssaelämän kehyksenä.
    Franz Raschbacher:
    Syntymäpaikka Graz, Itävalta, asunut suomessa vuodesta1998 lähtien. Entinen arkkitehti ja nykyinen taiteilija, 
parhaillaan myös lähihoitaja-opiskelija.
    Lydia Wissa: 
    Syntynmäpaikka Spielfeld, Itävalta, asuu Wienissä.
    Työskentelee Arkkitehtina, perusti vuonna 2010 taiteilijaryhmä Blickfeld ( Näkökenttä ) taiteilija Klaus Kernin kanssa.
    MIKSI NORMIT OVAT HYVIÄ?
    Ihminen on sosiaalinen olento, ja jokainen ihmisryhmä tarvitse yhteisen elämän säännöt, suuntalinjat sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
    Parhaassa tapauksessa nämä säännöt ovat syntyneet ja ovat ylläpitäneet demokraattisista prosesseista. Yhteiskunta rakentaa itselleen sopivan kokoisen shakkilaudan ja siihen sopivat pelisäännöt. Välillä yksilö tarkistaa asemaansa ja jos ei ole tyytyväinen siihen, hän muuttaa sen sääntöjen mukaan. Arkielämässä säännöt ovat yleensä näkymättömiä ja noudatamme niitä  tiedostamatta.
    MIKSI NORMIT OVAT PAHOJA?
    Turvallisen sosiaalisen vuorovaikutuksen rajat ovat siunaus, mikäli vain osaat pysyä riittävän kaukana rajoista. Entä jos pääsetkin, tai joudut lähelle rajoja? Entä jos heräät ja huomaat, että olet aidan toisella puolella? Jos et sovi sallitulle alueelle? Jos sinun olemuksesi on liian korkea tai liian matala tai vain yksinkertaisesti epäsopuinen?
    Koska ruudukko ohjaa kokonaan sosiaalista elämää, on se todella vaikeaa sovittaa, tietyn yksilön tarpeisiin. Sääntöjen muokkaamiseen tarvitaan laaja yksimielisyys tai raakaa voimaa. Yleensä yksilö on se jonka täytyy taipua normeihin, tai muuten kestää epäsopivuuden seuraukset.
    MIKSI TÄMÄ NÄYTTELY?
    FRANZ:
    Tuskin kukaan onnistuu noudattamaan yhteiskunnan sääntöjä koko elämänsä ajan. Onkin lukuisia tapoja rikkoa niitä, vaaroja pudota pelistä pois: Menetät työsi, menetät puolison, menetät terveytesi tai mielenterveytesi. löydät mielipiteissäsi niitä, jotka eivät sovi normeihin. Kun yhteiskunta käy kimppuun se sattuu, oi kun se sattuu. Taiteellinen työskentely on hyvä tapa käsitellä tätä kipua.
    Miksi rakastan normeja? Niiden perustella voin soittaa poliisille, jos yhteisö häiritsee yölepoani kello 22.00 jälkeen.
    Miksi vihaan normeja? Koska niiden avulla yhteisö tuomitsee minut: Miksi minulla ei ole autoa? Miksi minulla ei ole uraa? Miksi minun taide ei myy? Miksi minulla ei ole ollut seksisuhteita avioeron jälkeen?
    LYDIA:
    Lydialle kysymys ei ole hyvästä tai pahasta, eikä siitä rakastaako vai vihaako hän normeja.
    Standardisointi ja normit auttavat yhteiskuntaa optimoimaan prosesseja, työmenetelmiä ja sosiaalista yhteiselämää. Hän keskittyy kysymykseen missä vakaus loppuu ja missä jäykkyys alkaa. Antaako järjestelmä yksilölle riittävästi liikkumistilaa, vai onko se liian pikkutarkka, ankea kehikko. Millä tavalla me loppujen lopuksi rakennamme ja palvelemme systeemiä.